Uutinen

Blogi: Virtaa työhön, herättelyä asenteisiin

Virtaa työhön, herättelyä asenteisiin

Sen jälkeen kun tienristeyksessä sattuu ensimmäinen paha kolari, siihen tulee liikennevalot – vaikka onnettomuus olisi ollut ehkäistävissä ennalta, ajattelemalla ja tekemällä asioita etukäteen. Kuulostaako tutulta?

Pitääkö liikunnassakin tulla ensin kipu, jotta motivaatio itsensä kunnossa pitämiseen syntyy? Tai työpaikalla tapaturma, ennen kuin työturvallisuus koetaan tärkeäksi? Täytyykö oikeasti tapahtua jotain, että asenteeseen voidaan vaikuttaa?

Tällaisia kysymyksiä me herättelemme ihmisiä ajattelemaan Virtaa työhön –kursseilla, joita järjestämme Pohjois-Suomen Turvapuistossa Oulussa. Työturvallisuusajattelussa kyse ei ole siitä, etteikö tietoa olisi tarjolla tarpeeksi. Kysymys kuuluukin, miten ihmiset saadaan kokemaan asia itselleen tarpeeksi tärkeäksi, jotta siihen alkaisi kiinnittää huomiota?

Ulkoinen motivaatio ei riitä

Pohjois-Suomen Turvapuiston alueella on reilu 20 erilaista koulutusrastia, joilla työturvallisuutta voidaan harjoitella lavastettujen tosielämän työtilanteiden ja –ympäristöjen avulla. Turvapuiston ideana on herättää ihmisiä paitsi katselemaan työympäristöjä ”sillä silmällä”, myös pohtimaan omia asenteita ja motivaatiota. Virtaa työhön –kokonaisuus kytkeytyykin luontevasti Turvapuiston perusideaan. Siinä herätellään sekä henkisen että fyysisen työhyvinvoinnin motivaatiotekijöitä.

Sen paremmin työturvallisuus- kuin työhyvinvointikoulutuksetkaan eivät toimi, jos kouluttaja vain luennoi ja opastaa, ja sen jälkeen kaikki lähtevät kotiin. Silloin ihmisille ei jää asiasta ajatusta heidän oman itsensä kannalta. Jotta muutos tapahtuisi, pitää saada sisäinen motivaatio esiin. Asia, sen mahdollinen hyöty tai haitta, on koettava itselle merkitykselliseksi.

Meidän kurssimme ei ole sellainen oppimäärä, jossa ihmisille annetaan ABC-ohjeet: tee näin ja näin. Silloin herätetään korkeintaan ulkoinen motivaatio, ja se ei ole riittävä. Kuten sanonta kuuluu, kannettu vesi ei kaivossa pysy. Me emme anna kaikkia vastauksia, vaan herätämme reagoimaan ja ajattelemaan. Meidän tehtävämme on hoksauttaminen, ei ripittäminen.

Konkretiaa ja filosofiaa sopivassa suhteessa

Työturvallisuudessa on enimmäkseen kyse asenteista. Siinä missä asenteet lymyävät piilossa korvien välissä, fyysinen kunto on hyvin konkreettinen ja helposti mitattava asia. Siksi Virtaa työhön –kurssilla vuorotellaan molempien teemojen välillä.

Kurssilla työskennellään pienryhmissä, ja Turvapuistossa kun ollaan, niin aika ei pääse muutenkaan käymään pitkäksi. Osa ryhmästä nimittäin kiertää Turvapuiston rasteilla samaan aikaan kun osan kanssa perehdytään koulutustiloissa hengen ja ruumiin temppeleihin. Nämä osiot yhdessä muodostavat valmiin ohjelman isonkin asiakkaan tyhy-päiväksi.

Fyysisen kunnon mittauksesta tulee myös helposti leikkiä ja kilpailua, etenkin miehillä. Esimerkiksi käy yksinkertainen puristusvoimatesti. Jos meillä on sali täynnä miehiä, niin onhan se kova juttu, kun katsotaan, kuka on päivän rautakoura, eli kenellä on paras puristusvoima!

Jokaiselle on selvää, että fyysisen työkyvyn ylläpitämisessä yksilön oma vastuu on merkittävä, mutta sama pätee turvallisuudesta puhuttaessa myös käyttäytymiseen ja asenteisiin.

 

 

Samin vinkit liikunnan harrastamiseen:

 

●        Fyysistä kuntoa on tärkeä ylläpitää koko työuran ajan. Esimerkiksi lihaskireydet ja niveljäykkyydet tulevat usein vähitellen, eivätkä alkuun välttämättä aiheuta isoa haittaa. Ennen pitkää kireys alkaa kuitenkin haitata esimerkiksi nostoissa tai kurotuksissa. Kireyshaitta lisää ylikuormitusriskiä ja voi muuttua myös kivuksi: nivel tai jänne saattaa alkaa oireilemaan rasituksessa ja pahimmillaan myös levossa, häiriten yöunta. Klassisena esimerkkinä ylikuormitusoireista on ns. tenniskyynärpää. Oireita voidaan hoitaa, mutta kannattavampaa olisi ennaltaehkäistä oireiden syntyä ajoissa.

 

●        Riittävä yleiskunto eli aerobinen kunto on myös tärkeä osa arjessa ja työssä jaksamista. Heikko yleiskunto heikentää usein kuormituksesta palautumista, mikä korostuu keskiraskaissa ja raskaissa töissä tai vuorotyössä. Heikentynyt palautuminen näkyy väsymisenä ja voi lisätä tapaturma-alttiutta.

 

●        Liikunnan harrastamisen on hyvä olla säännöllistä, jotta terveysvaikutukset pysyvät yllä. Terveyskunnon saavuttamiseen riittää hyvin vaikkapa reippaat kävelylenkit ja kotijumppa (esim. venytykset, etunojapunnerrukset, kyykkyliikkeet, kuminauhajumppa). Tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja osana fyysiseen kuntoon liittyy myös tasapainon ylläpito.

 

Kuvassa Sami demonstroi helppoa liikettä, jolla voi testata olkapäiden liikkuvuutta. Vie yläraajat etukautta ylös kepistä kiinni pitäen. Jos saat yläraajat helposti pään yläpuolelle, olkapään liikkuvuus on ainakin kohtalainen.

 

Kirjoittajat:

Tommi Rasi, työterveyspsykologi, Terveystalo

Sami Pakanen, työfysioterapeutti, Terveystalo

Tommi ja Sami vetävät yhdessä Virtaa työhön –kursseja ryhmille Turvapuistossa. Nelituntinen tilaisuus pitää sisällään paitsi fyysisen kunnon mittaamista ja ergonomiaa, myös motivaation herättelyä ja tavoitteen asettamista omaa tulevaisuutta ajatellen. Asiakasyritys voi valita tilaisuuden pääteemaksi työturvallisuuden, työssä jaksamisen, työhyvinvoinnin tai ylipäätään asennoitumisen turvallisuusajatteluun.

 Virtaa työhön –kurssi kuuluu myös osana Turvapuiston syventävään koulutusohjelmaan (https://pohjois-suomenturvapuisto.fi/palvelut/). Se sopii myös pienten yritysten henkilöstölle, sillä puolen päivän koulutuspaketteja järjestetään yhteisesti useamman asiakkaan kesken. Kysy lisää

 

 

Seuraa meitä: